Call US - 214 - 2547 - 142

Tap To Call
ETUSIVU » Metas » Metsäpalot

Metsäpalot

Metsäpalolla tarkoitetaan hallitsematonta maastopaloa, jossa palaa metsää. Syttymissyyt ovat moninaiset, ja osa metsäpaloista syttyy luonnollisesti esim salaman vuoksi, mutta yleisin syy on ihmisen huolimattomuus avotulen käsittelyssä. Metsäpalojen määrä on maailmanlaajuisesti kasvussa, johtuen väestönkasvusta, muutoksista maankäyttötavoissa, sekä ilmastonmuutoksesta joka altistaa sään ääri-ilmiöille, kuten kuivuudelle.

Metsäpalot

Metsäpalot jaetaan kolmeen ryhmään sen perusteella, mitä paloaineskerrosta ne kuluttavat: 1) maapalossa tuli etenee pohja- ja maakerroksessa, polttaen humusta tai turvetta hitaasti kytemällä. Se on vaikeasti havaittavissa, voi edetä kosteassakin maaperässä pitkiä aikoja, jopa kuukausia, ja sammutus on hankalaa, 2) pintapalossa palaa kenttä- ja pohjakerroksen aineksia, palon eteneminen on helposti ennustettavissa, ja sen sammuttaminen selkeämpää, ja 3) latvapalossa palavat puiden latvustot. Tulen nousu latvustoon edellyttää voimakasta pintapaloa ja yleensä kovaa tuulta. Latvuspaloja on vaikea ennustaa ja estää, ja ne ovat lähes aina vaarallisia. Metsäpalot voivat edetä jopa yli 10km tuntivauhtia. Metsäpaloista on lähes aina huomattavasti haittaa ja vahinkoa, ja palot kuormittavat ilmakehää ylimääräisellä hiilidioksidilla.  Viime vuosina ihminen on toiminnallaan (mm. metsien raivaaminen viljelymaaksi) aiheuttanut trooppisia metsäpaloja Amazonin sademetsässä, sekä Indonesiassa Sumatran, Broneon ja Papuan saarilla. Näistä johtuvat valtavat hiilidioksidipäästöt lämmittävät ilmastoa, ja niistä johtuva sankka savusumu vaikeuttaa ihmisten hengittämistä, ja savun pienhiukkaset aiheuttavat sairauksia jopa satojen kilometrien säteellä. Trooppisten metsäpalojen riski kohoaa aina El Niño –vuosina, jolloin sademäärät jäävät yleensä vähäisemmiksi. El Niño -vuonna 2015 Indonesian metsä- ja maastopalojen päivittäiset hiilidioksidipäästöt olivat yhtä suuret kuin koko USA:n päivittäiset hiilidioksidipäästöt, ja ylittivät kolmessa viikossa Saksan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt. Metsäpalot yleistyvät aina ilmaston lämmetessä. Metsäpaloriski kasvaa myös kun viljellään vain tiettyä puulajiketta sekämetsän sijaan. Myös runsas hakkuutähteen määrä lisää riskiä. Luonnollisesti syttyvät metsäpalot ovat kuitenkin myös normaali osa luonnon kiertokulkua. Kaikki puut eivät metsäpalossakaan kuole, ja palotyypistä riippuen paloilta parhaiten suojautumaan kykenevät lajikkeet valtaavat yleensä palon jälkeen itselleen enemmän elintilaa. Jotkut puulajikkeet ovat sopeutuneet metsäpaloihin niin hyvin, että niiden siemenet itävät vasta metsäpalojen jälkeen. Metsäpalossa ravintoaineet palautuvat maaperään, kuumuus auttaa tiettyjä siemeniä itämään, ja palaneet puut sekä palopaikalle kasvava nuori metsä takaavat suotuisat elinolot monille eläimille ja hyönteisille.

Metsäpalojen ennaltaehkäisy ja sammutus

Luonnollisesti syttyneiden metsäpalojen annetaan usein palaa, samalla valvoen ettei palo karkaa esimerkiksi ihmisten asutusalueille. Kuitenkin koko Euroopassa arviolta 95% kaikista metsäpaloista on ihmisen aiheuttamia. Niinpä metsäpalojen ennaltaehkäisyssä keskitytään paljolti estämään ihmisten aiheuttamia paloja. Suomessa arvioidaan että noin 20% metsäpaloista saa alkunsa luonnollisesti, esim. salaman iskusta, ja 80% paloista on ihmisen aiheuttamia.Joillakin korkean riskin metsäalueilla käytetään kontrolloituja metsäpaloja, joissa tiettyjä alueita poltetaan metsäpaloille epäsuostuisten sääolosuhteiden vallitessa,  vähentäen paloriskiä muina aikoina. Hakkuut ja muut metsänhoitokeinot eivät ole yhtä tehokkaita metsäpaloriskien hallinnassa.

Metsäpalojen ennaltaehkäisy ja sammutus

Riskialttiilla alueilla on käytössä myös valvontatorneja ja –kameroita, sekä satelliittikuva-analyysejä, joissa pilvipeite voi tosin vaikeuttaa havaintoja. Lähellä tiheää asutusta olevilla metsäalueilla saatetaan lisäksi käyttää sensoreita, jotka reagoivat mm. savuun. Olennaista on havaita metsäpalo sen alkuvaiheessa, jolloin sammutus ja palon leviämisen hillintä on helpointa. Suomessa Ilmatieteenlaitos arvioi paloriskiä. Metsäpaloindeksin määrittelyyn käytetään maaston kuivuuden arviointia säähavaintojen ja laskentamallien perusteella.Metsäpalojen sammutuskeinot vaihtelevat kehitysmaiden yksinkertaisista hiekalla ja palmunlehvillä sammutuksesta aina kehittyneempien maiden moninaisiin teknologisiin ratkaisuihin. Yleisimpiä sammutusvälineitä ovat ruiskut ja pumput, joilla vettä pumpataan esimerkiksi suoraan järvestä tai joesta säiliöautoon tai suoraan suihkuputkeen. Ilmasammutusta lentokoneista tai helikoptereista käytetään paloalueen ollessa kaukana teistä. Se on kuitenkin tehottomampaa kuin maalta sammutus, ja paloaluetta pyritäänkin yleensä hillitsemään reunoilta maasta käsin. Metsäpalon jälkeen tutkitaan metsän kunto ja sen uudistamisen tarve.