Retkeily ei vaadi erityistaitoja tai kalliita varusteita

Retkeily on mukava tapa nauttia luonnosta yksin tai koko perheen voimin ja retket voi suunnitella juuri sopiviksi koko porukalle. Toisinaan seikkailuksi riittää eväiden pakkaaminen ja niiden nauttiminen lähikalliolla, toisinaan on ihanaa suunnata erämaan keskelle pidemmäksi aikaa. Retkeilyn aloittaminen ei vaadi erityistaitoja, vaan luontoon voi suunnata helposti jokainen niin halutessaan. Reissujen haastavuutta voi kasvattaa taitojen karttuessa.

Retkeily on mukavaa omia rajoja kunnioittaen

Retkeilyn on tarkoitus olla nautinto, ei silkkaa selviytymistä. Seikkailuja on varmasti edessä, mutta hauskanpito on pääasia. Retkeilyä voi hyvin harrastaa ympäri vuoden, mutta kesä saattaa olla helpoin aika aloittaa. Onnistuneen reissun salaisuutena on omien retkeilytaitojen ja rajojen tunteminen – sekä tietenkin maistuvat eväät. Tarvittavat taidot puolestaan oppii kuka tahansa niin halutessaan. Pienellä opettelulla ja valmistautumisella kahden viikon erämaareissu muuttuu täysin saavutettavaksi. Suomen oloissa ei vaadita ammattimaisia selviytymistaitoja tai hurjaa seikkailuhenkeä, sillä suurin riesa ovat yleensä hyttyset. Kannattaa siis toki aloittaa vaikkapa muutaman tunnin vaelluksella lähimaastoon, mutta toisaalta taitojen ja kokemuksen kasvaessa ottaa haltuun myös uusia alueita. Suomessa riittää upeita paikkoja koluttaviksi!

Alkuun pääsee repulla ja juomapullolla

Retket on hyvä suunnitella etukäteen, jotta tiedät varmasti mitä tarvitset mukaasi ja miten valmistautua. Retkeilyä varten ei tarvita myöskään suurta varustearsenaalia, mutta muutamat perusvälineet helpottavat kulkemista ja taukoja. Päivävaellukselle riittää yleensä varusteiksi juomapullo, eväät ja mahdolliset varavaatteet. Sade- tai kuoritakki mahtuu repussa pieneen tilaan.  Viikonloppuretkellekin riittävät kesäaikaan perusteltta ja ohut makuupussi. Varusteet voi hyvin lainata myös kaverilta, jos ei halua vielä tässä vaiheessa panostaa retkeilyyn rahallisesti.

Oikeat vaatteet tekevät kulkemisesta mukavaa

Pukeutumisessa avainsanana ovat kerrokset. Suomen ilmastossa sääolot vaihtelevat päivänkin aikana huomattavasti, joten päällä on hyvä olla kosteutta imevä kerros sekä tuulta ja vettä pitävä kerros. Alusasuksi sopii yleensä keinokuitu, silkki tai villa. Välikerrokseksi sopivat fleece-asusteet, villapaidat tai keinokuitu. Puuvilla sitoo kosteutta ikävästi ja kuivuu hitaasti. Villa on materiaalina kätevä, sillä sitä voi puhdistaa tuulettamalla ja se lämmittää myös märkänä. Villa ei myöskään sido hienhajua itseensä kuten keinokuitu. Kesäisillä poutasäillä varusteiksi voi riittää tuulipuku tai vaikka anorakki, joilla selviää myös tihkusateessa.

Kengät ovat retkeilijälle tärkeä varuste. Hyvillä kengillä jaksaa kulkea pidemmänkin matkan ja samalla kunnolliset vaelluskengät suojaavat nilkkoja ja jalkoja. Vaelluskengät pitävät tennareita paremmin kosteutta ja ne on helppo puhdistaa. Vaelluskengät on kuitenkin hyvä ajaa sisään kunnolla ennen retkeä, jotta ne eivät ala hiertää kesken matkan. Lyhyemmillä vaelluksilla toimivat hyvin myös goretex-lenkkarit, jotka ovat juoksulenkkareita tukevampaa tekoa.

Testaa varusteet etukäteen

Varusteita hankittaessa kannattaa jonkin verran panostaa laatuun. Jos teltta tulee käyttöön muuallekin kuin kerran kesäfestareille, alkavat sen kasattavuus, tukevuus ja vedenpitävyys kiinnostaa hieman enemmän. Hankittuja varusteita kannattaa myös testailla hyvissä ajoin ennen retkeä, esimerkiksi kotipihalla. Teltassa on hyvä yöpyä helpossa ympäristössä, ennen kuin sitä lähdetään kokeilemaan erämaaolosuhteisiin. Kotona pääsee kuitenkin helposti takaisin omaan sänkyyn, mikäli varusteet osoittautuvatkin riittämättömiksi.

Suunnistaminen on retkeilijälle tärkeä taito

Tärkeä opeteltava taito aloittelevalle retkeilijälle on suunnistaminen. Moni luottaa retkeillessäkin älypuhelimeensa, mutta se ei ole kovin kauaskantoinen ratkaisu. Puhelimesta voi loppua akku, eikä kuuluvuutta ole kaikkialla. Tämän takia metsään suunnatessa olisi syytä opetella edes alkeelliset suunnistustaidot. Näin myös retkeilymahdollisuudet laajenevat huomattavasti. Esimerkiksi kansallispuistoissa reitit ovat onneksi kuitenkin hyvin merkittyjä, joten yleensä riittää, että seuraa polkua.