Call US - 214 - 2547 - 142

Tap To Call
ETUSIVU » Metas » Suomen metsät

Suomen metsät

Viime vuosina isona puheenaiheena on ollut metsien kohtelu ja huoli niiden säilymisestä. Avohakkuut ja muu teollisuus aiheuttaa jatkuvasti vaaran kauniille metsille. Tästä syystä metsien säilymisestä kasvava huoli tulee syystä ja jatkuvasti eri luonnonsuojelu järjestöt yrittävät tehdä kaikkensa avohakkuun hillitsemiseksi. Samalla myös metsien hakkuu laittaa monen metsässä elävän eläimen elinsijan uusiksi, kun niiden entinen koti joutuu avohakkuun kohteeksi ja joskus lajilla on vaikeuksia löytää uutta asuinaluetta, joka taas johtaa lajin uhanalaisuuteen. Yksi näistä eläimistä on liito-orava, jonka elinsijaa uhataan jatkuvasti ja se aiheuttaa lajille vaaran, jossa se kuolee kokonaan sukupuuttoon. Suomen luonnonsuojeluliitto on yksi isoimmista toimijoista, joiden tarkoituksena on lisätä metsien suojelua ja vaikuttaa metsien käyttöön. He vaikuttavat metsiä kohtaan olevaan lainsäädäntöön ja yrittävät toiminnallaan saada avohakkuut historiaan. Viime vuonna oli myös menossa kansalaisaloite, jossa pyritään keräämään kansalaisten allekirjoituksia vetotomukseen, jonka tarkoituksena on saada avohakkuut kokonaan loppumaan. Allekirjoituksia kerättiin monta kuukautta ja se tullaan toimittamaan uudelle eduskunnalle tämän vuoden keväällä, heti eduskuntavaalien jälkeen.Nykyään Suomessa on monia satoja metsiä, jotka tarvitsevat suojelua ja ovat vaarassa hävitä kokonaan. Tällä hetkellä metsien suojelutaso on kuitenkin aivan liian pieni, joka uhkaa todella paljon metsiä ja sen lajistoja. Avohakkuut ja metsien tuhoutuminen ovat menossa jatkuvasti huonompaan suuntaan, joten asialle tarvitaan jo ripeästi toimenpiteitä. Suomenluonnonsuojelu kohteisiin pitäisi siis lisätä enemmän metsiä ja soita, jolloin kallisarvoinen luonto saataisiin pysymään ennallaan. Tavoitteena on, että vähintään 17 prosenttia kaikilla kasvillisuusalueilla olevista metsistä saisi valtion takaaman suojelun.

Suomen metsät

Metsäteollisuuden käsite on kuitenkin hyvin laaja, eikä se tarkoita sitä, että kaikki metsäteollisuus on pahasta. Metsä on kuitenkin uudistuva luonnonvara, jota kasvatetaan jatkuvasti lisää. Suurimpana ongelmana on, että metsä ei pysty kasvamaan tarvittavan nopeasti, mikä taas aiheuttaa metsäkadon. Myöskään metsän eläimet eivät osaa automaattisesti muuttaa pois vanhoista metsistä uusiin, joka taas aiheuttaa lajien uhanalaisuuden. Tässä asiassa metsätalous saataisiin pysymään ekologisena, jos siinä otettaisiin huomioon nämä asiat lainsäädännössä, jolloin metsän käytölle asetettaisiin inhimilliset rajat, jolloin uusi metsä pääsee kasvamaan uuden metsän tilalle ja metsän eläimistöstä huolehdittaisiin asianmukaisesti niin, että ne eivät ole vaarassa menettää kotiaan metsän käytön seurauksena.

Jatkuvan kasvatuksen metsät

Viime aikoina on kuitenkin myös ollut illuusio jonka mukaan puuta olisi vähemmän jatkuvan kasvatuksen metsissä kuin Suomen vanhoissa metsissä. Tämä ei kuitenkaan ole totta ja puuta on keskimärin yhtä paljon kuin Suomen metsissä tällä hetkellä. Esimerkiksi Etelä-Suomen viljavan kasvupaikan kuusivaltaisessa metsässä on tilavuus ennen hakkuita noin suurusluokkaa 260 m3/ha ja taas hakkuun jälkeen 130 m3/ha. Karummalla kasvupaikalla taas luvut ovat usein 170 ja 80 m3/ha, joka tarkoittaa keskitilavuuksien olevan selvästi suurempia kuin Suomen metsien tämänhetkinen keskimääräinen tilavuus, joka on 100 m3/ha. Tämä siis tarkoittaa sitä, että metsien jokunen hakkaaminen on tarpeen, jotta uudistamisprojekti lähtisi käyntiin oikein. Tällaiselle on useimmiten eniten tarvetta puhtaissa kuusikoissa ja karujen maiden männiköissä, jossa puut tarvitsevat enemmän tilaa kasvaakseen. Puuston määrää ei kuitenkaan saa pudottaa nollaan, niinkuin nykyisen metsäteollisuuden tahdilla on todennäköistä tapahtua. Riippuen metsiköstä useimpia on myös mahdollista kasvattaa hyvinkin runsaspuisiksi aiheuttamatta vahinkoa lajien kasvamiselle.

Jatkuvan kasvatuksen metsät

Nykyisessä metsoteollisuudessa on todella pitkä vaihe avohakkuun jälkeen siihen, että metsä ei tuota biomassaa tai runkopuuta eikä tällöin myöskään sido hiiltä ilmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tammikolta menee erittäin pitkäaika siihen, että metsikköön tulee riittävä neulas- tai lehtimassa, joka kykenisi yhteyttämään ja tällä tavalla kasvattamaan metsän takaisin.